Pälkäneellä lapsilla on aina ollut moniaistisesti rikas kasvuympäristö. Luonto ja maaseudun arki ovat antaneet esteettisiä ja tiedollisia oppimisen kokemuksia. Kotipihoilla leikkimökit ja itse tehdyt majat ovat tarjonneet elämyksiä lasten omina paikkoina. Rannoilla on ollut hyvät mahdollisuudet uimiseen, Onkkaalassa myös Kostianvirran uimalaitoksessa (Julius Lehtonen 1926). Lasten terveyteen ja hyvinvointiin ovat vaikuttaneet merkittävällä tavalla kätilöt, neuvolat ja päiväkodit sekä järjestetty kerho-, urheilu- ja kirjastotoiminta. Hyvä elämä ei ole kuitenkaan ollut itsestäänselvyys. Esimerkiksi 1800-luvun lapsikuolleisuudesta kertoo koskettavasti Onkkaalan Anttilan lasten hautamuistomerkki Puistohautausmaalla portin kohdalla. Muistitiedon mukaan tilan isäntä Simo Anttila myös rakennutti kylään kätilön asunnoksi talon, joka on edelleen olemassa Alikyläntien varrella. Terveystalo (otettiin käyttöön 1949, nykyinen Harjun päiväkoti ) Syrjänharjuntien varressa havainnollistaa t
Joenmutkassa nykyisen uimalaitoksen kohdalla oli laivalaituri, ja laivamakasiini on vieläkin paikoillaan. _ _ _Oli kesäpäivän suuri tapaus hiljaisessa kirkonkylässä, kun valkea laiva iltapäivällä saapui Kostianjoen rantaan. Kaikki, jotka suinkin ehtivät, riensivät rantaan tapausta todistamaan. Näin muisteli Verna Nukarinen kesänviettoa vuonna 1914 julkaisussa Pälkäneen joulu 1956. Sydän-Hämeessä tunnelmalliset virtapaikat ovat kulttuurihistorian ja nykypäivän solmukohtia. Kostianvirralla on poikkeuksellisen huikaiseva tarina 1600-luvun alusta aina meidän aikaamme asti. Virran miljöössä yhdistyy ainutlaatuinen maantiede, Ruotsin valtakunnan sotahistoria sekä paikallinen asutus-, teollisuus-, kulttuuri- ja rakennushistoria. Noin 2 km pitkä Kostianvirta sijaitsee Pälkäneen pitäjänkeskuksen alueella, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Kostianvirta syntyi maankohoamisilmiön seurauksena vuonna 1604, kun Pälkänevesi puhkaisi itselleen uuden lasku-uo